Tavallisen autotien vierustalla on pieni parkkipaikka pellon reunassa. Parkkipaikan osoite on Valkjärventie 301 ja se tulee aika yllättäen. Pellon reunaa kun lähtee kävelemään, polku jatkuu joko eteenpäin kalliolipan päälle tai kääntyy vasemmalle reitille, joka kannattaa valita, mikäli haluaa tutustua lippaan.

Keväällä 2022 kävin tutustumassa pariin Nurmijärven paikkaan ja tämä oli yksi niistä. Lähdin itse ensin seuraamaan vahvempaa polkua kallioiden päälle. Luonto täällä oli hienoa ja pudotus vasemmalla puolella oli melkoinen. Puut eivät olleet vielä lehdessä ja harvahko metsä paljasti peltomaisemat sieltä täältä. Polku päättyi hiekkatielle ja laiskana ajattelin lähteä etsimään lippaa tätä kautta, vaikka olin lukenut paremmasta reitistä pohjoisen kautta. Tämä oli tosiaan suuri virhe. Päädyin kulkemaan kamalassa ryteikössä, missä oli kaatuneita puita, märkää maastoa, kiviä ja kaikkea mahdollista, mikä teki kulun erittäin hitaaksi. Vieressä oleva pelto myös oli sulavasta lumesta upottava, joten en voinut valita helpompaa reittiä pellon reunastakaan.

Aikani taisteltua lippa oli kartan mukaan lähellä. Lähdin kiipeämään rinteeseen, joka oli oma taiteenlajinsa kahden koiran kanssa. Viimein saavuin lipalle ja jo toivottomalta tuntuneen rämpimisen takia paikka tuntui erityiseltä saavutukselta. Lippa on valtava ja vaikuttava. Lipan alla mahtuu hyvin seisomaan ja se on pitkänmallinen, joten kävelet ikäänkuin katoksessa.

Kun olin tovin lippaa ihaillut, lähdin takaisin autolle nyt järkevämpää reittiä pohjoisen kautta. Mitään selkeää polkua en löytänyt kuin vasta lähestyessäni alun peltotietä. Polkua enemmänkin näin merkkejä yksityisalueista, jonne ilmeisesti jotkut uteliaat ovat aikanaan eksyneet.

En ole vastaavaan luonnon muodostelmaan ennen törmännytkään. Kristiinankaupungissa olen käynyt Susiluolalla, mutta se on aidattu ja lipan alle ei pääse. Luin myös, että tätä lippaa kutsutaan nimenomaan kalliolipaksi, eikä lippaluolaksi, sillä se on avoin päistään. Näkemisen arvoinen paikka, sekä lippa, että polku lipan päällä. Muistakaa vain hyvät ihmiset, ettette tee samaa virhettä kuin minä, vaan menkää lipalle pohjoista reittiä.

En käydessäni pannut merkille kävelymatkan päässä olevaa Pirunkellaria, joka tarkoittaakin vain ja ainoastaan sitä, että tänne täytyy mennä vielä jossakin vaiheessa uudestaan.

Piian pisteet: 4/5

“Vaikuttava luonnon muodostelma.”

Kohde löytyy kirjoista:
Etelä-Suomen Retkeilyopas 1

Lisätietoja: https://www.keskiuudenmaanymparistokeskus.fi/galleria/index.tmpl?sivu_id=10298