Huomio päivitys! Kohdetta ei enää ylläpidetä ja reittimerkinnät on purettu.

Tämä paikka on varmasti parhaimmillaan loppukeväästä tai alkukesästä, kun heinikko ei ole vielä liian pitkää ja kuitenkin joka paikassa jo vihertää. Kävin kiertämässä Pappilan alkukeväästä 2019 ja niin kuin kuvista näkyy, kovin oli ruskeaa.

Reitti alkaa museosillan kupeessa olevalta parkkipaikalta. Halikonjoki ylitetään kaunista siltaa pitkin ja lähdetään seuraamaan sen itäpuolta pohjoiseen päin. Joen rannassa kulkee erottuva polku, joka oli vuodenajasta johtuen osittain melko märkä. Toisen puolen törmä on selkeästi jyrkempi ja törmän yläpuolella on peltomaisemaa, kun taas polun puoleisen törmän yläpuolella on asutusaluetta, joka ei kuitenkaan polulle asti näy.

Välillä polku hävisi, mutta ilmestyi taas hetken kuluttua uudestaan näkyviin. Luotin karttaan ja jatkoin vain eteenpäin maiseman leikkaavalle sillalle saakka. Kevätjäät olivat kasautuneet isoiksi likaisiksi laatoiksi joen rannalle. Polku nousee ylös tietä myötäillen hieman ryteikköisen taipaleen jälkeen ja takaisinpäin kävellään ensin Vaskiontien kevyenliikenteenväylää, joka johtaa aina Halikon kirkolle ja sieltä alas takaisin lähtöpisteeseen.

Reitillä ei ollut minulle vierailuni aikana kauheasti annettavaa, ja jos vertaan sitä muihin Halikon ja Salon seudun kohteisiin, niin tämä jää häntäpäähän. Mutta silti, toivon palaavani tänne joku kerta parempana vuodenaikana, jolloin paikka tarjoaa ehkä jotain enemmän.

Piian pisteet: 2/5

“Joenvarsimaisemaa ja historian havinaa.”

Kohde löytyy kirjoista:
Etelä-Suomen Retkeilyopas 1