Soista on tullut yksiä lempparikohteistani. Niinpä innolla lähdin kaverini kanssa tutustumaan Janakkalan Suurisuohon kesäisenä päivänä vuonna 2023.

En sen tarkemmin tehnyt taustatyötä lähtöpisteen osalta ja seurasimme Google Mapsin antamaa osoitetta. Päädyimme pienelle hiekkatielle, jossa taisi olla joku hyvin pienehkö parkkipaikka. Pitkospuut johtivat suolle, mutta loppuivat hyvin äkkiä. Näimme piilokojun ja raivasimme tien sinne. Paikka vaikutti melkoisen hylätyltä ja luimme vanhoja vihkomerkintöjä, joissa puhuttiin haaskojen tuomisesta paikalle. Nopeasti tajusimme, että tämä ei ollut virallinen Suurisuon reitti ja nopealla selvityksellä huomasin, että olimme ajautuneet Suurisuon itälaitaan, kun lähtöpiste oli ollut matkan varrella kaakkoiskulmassa.

Ajoimme autolla takaisin samaa tietä ja oikea lähtöpaikka löytyikin pian. Parkkipaikka oli hiekkakuopassa ja oli huomattavasti oikeamman näköinen. Reitti kulki ensin pienen metsäkaistaleen läpi kohti suota, josta alkoikin heti pitkospuut, jotka alkuun olivat ruokojen reunustamat. Avoin aurinkoinen suo odotteli jonkun matkan päästä ja värit olivat tuttuja kesäisen suon värejä: vihreä matto ja sininen taivas. Matkan varrelta löysimme lihansyöjäkasvina tunnetun kihokin ja tietenkin lakkoja.

Keskellä suota on risteyskohta, josta yksi lyhyt reitti vie pistona pohjoiseen. Yksi jatkaa kohti kaakkoa ja yksi etelään. Käännyimme risteyksestä etelään kohti metsäisempää maastoa. Ilokseni huomasin, että täällä kasvaa tupasvillaa, joka on yksi lempikasveistani. Täällä näkyi myös siellä täällä lakkaa. Reitti kulki pitkospuilla varjoisan metsän puolella suon laitaa seuraillen kohti lounaisreunaa, jossa on myös lintutorni. Kiipesimme torniin katselemaan maisemaa puiden takana näkyvälle suolle ja syömään eväitä. Lintutorni oli jollain tapaa yllättävän kaukana suon reunasta.
Evästauon jälkeen lähdimme takaisin kohti suota ja kuljimme sen läpi kohti parkkipaikkaa.

Tässä kohteessa pidin erityisesti suomaisemasta ja sen ihanista väreistä. Reitti on noin kolme kilometriä pitkä ja mielellään sitä olisi kävellyt vielä pidempäänkin.

Piian pisteet: 3/5

“Soiden värit, tuoksut ja maut ovat vertaansa vailla.”

Kohde löytyy kirjoista:
Etelä-Suomen Retkeilyopas 1

Lisätietoja: https://www.tarinoitajanakkalasta.fi/suurisuo/