Suomen pisin pulkkamäki oli Retkipaikka – Elämysseikkailijan opas -kirjasta ensimmäinen elämykseni. Ja niin huikean hieno sellainen!

Pääsin testaaman mäen helmikuussa 2024 ollessani Kiilopäällä opasharjoittelussa. Lähdimme Kiilopäällä saunatontun virkaa toimittaneen Liisan kanssa Saariselälle tarkoituksenamme kokeilla mäkeä ja käydä samalla tuliaisostoksilla. Saimme käyttöömme lainapulkat ja lähdimme ajelemaan kohti Saariselkää.

Pulkkamäki alkaa Kaunispään laelta, josta löytyy parkkipaikan lisäksi myös ravintola ja matkamuistomyymälä. Olimme aamulla hyvissä ajoin paikalla ja parkkipaikka oli siinä vaiheessa vielä tyhjä. Kävimme myymälässä kyselemässä muutamia käytännön neuvoja, napsimme kuvia ulkona ja sitten kohti mäkeä.

Mäki alkaa Saariselkä -kirjainten takaa, parkkipaikalta katsottuna oikeasta reunasta, jossa näkyy numerot 1,2 ja 3. Mäki alkaa yhtenä, mutta haarautuu alempana tasaisella kohdalla, jossa ehtii hyvin tehdä valinnan, lähteekö vasemmalle hieman hurjempaan mäkeen vai oikealle helpompaa reittiä.

Siirryimme mäen alkuun, istuimme pulkkiin, naureskelimme, miten kauan on aikaa siitä, milloin on viimeksi istunut pulkassa ja matka alkoi. Pulkka eteni mukavaa vauhtia ja rinne on leveä, joten siinä pystyi hyvin laskemaan rinnakkainkin. Pulkkaa ohjataan käsillä ja jaloilla jarrutetaan. Alkumatkasta jarruttelin pulkkaa kevyesti ja tositoimiin päästiin loppumatkasta. Mäessä on tosiaan tasaisempia kohtia, joissa joutuu hieman antamaan vauhtia ja puolimatkassa tasanne, josta joutuu nousemaan pulkasta ja kulkemaan uuden mäen alkuun. Tässä vaiheessa pitää tehdä päätös kumpaa reittiä haluaa mennä.

Valitsimme tietenkin hurjemman mäen, joka oli mutkikas, vauhdikas ja äärimmäisen hauska. Ei mielestäni liian vaikea, vaikka riski nurin menemiselle onkin olemassa. Mäki on selkeästi jyrkempi ja jarrutus aiheutti niin sakean lumiryöpyn naamalle, ettei hetkeen nähnyt mitään. Tämäpä pisti oikeastaan vain naurattamaan enemmän. Mäen alapuolella tuli totaalinen nauruhepuli ja yksimielinen päätös, että heti uudestaan.

Mietimme erilaisia vaihtoehtoja kivuta takaisin mäen päälle. Vaativampi mäki on noin kaksi kilometriä pitkä, lyhyempi ja helpompi hieman lyhyempi. Taapertaminen mäkeä ylös ei huvittanut, joten lähdimme ostamaan hissilippuja. Kertahinta tuolihissillä on mielestäni aika kallis, 13€/hlö, mutta päätimme ottaa sen elämyksenä. Kolmas vaihtoehto hissin ja kävelyn lisäksi olisi ollut Skibus, joka maksaa 5€ ja käy myös Kaunispään laella. Emme kuitenkaan jaksaneet lähteä selvittämään aikatauluja ja tarkkaa reittiä, joten valitsimme hissin. Kuulin muuten myös myöhemmin tutultani, että he olivat kaikessa laiskuudessaan ottaneet taksin ylös, joten vaihtoehtoja riittää!

Hissi oli myös mukava elämys tällaiselle ei-laskettelua-harrastavalle ja sieltä oli hienot maisemat, jotka tosin jäivät selän taakse. Hississä tuli hieman vilu, pakkasta oli muistaakseni noin 15°C. Toisella laskukerralla rinteeseen oli ilmestynyt muitakin ja kaikilla ei pulkka luistanut parhaalla mahdollisella tavalla, joten tarkkana sai olla. Älä kiltti jää seisoskelemaan keskelle rinnettä, mikäli koet haasteita, vaan siirry sivuun, niin tilanne pysyy kanssalaskijoille turvallisempana.

Toinen kerta oli vähintäänkin yhtä hauska kuin ensimmäinenkin ja olisin hyvin voinut laskea mäkeä vielä pari kertaa lisää. Suolainen hissilipun hinta ei kuitenkaan houkutellut moninkertaisena, joten päätimme, että menemme vielä kerran hissillä ylös ja hommaa saa päättyä siihen. Parin tunnin hissilipun, pulkan ja kypärän saa rinteen alla sijaitsevasta vuokraamosta 39 € hintaan ja se olisi ollut ihan varteenotettava vaihtoehto.

Rinnettä ei suositella pienille lapsille, joka kannattaa muistaa perheaktiviteetteja suunnitellessa. Rinteeseen kannattaa varata lämmintä päälle sekä joku huivi, jolla voi suojata kasvoja jarrutuksissa ryöppyävältä lumelta. Kaverini oli myös tyytyväinen, että oli jättänyt silmälasit pois.

Tämä kokemus jäi mieleen todella hauskana elämyksenä. Vaikka pohjoisessa riittää pilvin pimein mäkiä pulkalla laskuun, tuntui tällainen tehty mäki turvalliselta ja vauhti sekä mutkat olivat omaa luokkaansa. Jyrkemmässä mäessä on hämärään aikaan myös valotaidetta, mutta päiväseltään valot eivät erottuneet. Tätä elämystä suosittelen lämpimästi, 100 % naurutakuu!

Piian pisteet: 5/5

“Vauhdin huumaa ja naurua sekä kerrankin mäki, joka ei heti lopu kesken.”

Kohde löytyy kirjoista:
Retkipaikka – Elämysseikkailjan opas

Videolinkki:
https://www.instagram.com/reel/C3LL6J6NQzI/?igsh=ZTh6b2w3Z3NhYzFl