Olen siitä onnellissa asemassa, että asun suhteellisen lähellä kahta kansallispuistoa. Toinen näistä on Torronsuon kansallispuisto, jossa on tullut käytyä vuosien saatossa useampia kertoja. Torronsuo sijaitsee Tammelassa, Kanta-Hämeessä.

Parkkipaikat

Parkkipaikkoja on kaksi, vanha Kiljamon parkkipaikka, jonka luota löytyy opastaulut ja kaikkien reittien alkupisteet. Kiljamossa on myös huussit, tulipaikka sekä valtava näkötorni. Kiljamolta lähtee myös pari esteetöntä reittiä, jotka päätyvät katselulavoille. Toinen parkkipaikka on uusi, Pehkun parkkipaikka, joka rakennettiin koronakauden aikoihin lisääntyneen retkeilyinnostuksen takia. Uusi parkkipaikka on oman kokemuksen mukaan aika usein aivan autio, itse olen suosinut sitä lähtöpisteenä hiihtolenkeille.

Suotaival, 8,5 km

Torronsuon pääreitti on kahdeksan kilometrin mittainen Suotaival. Aikanaan reitti oli noin 10 kilometriä pitkä, joista kolmisen kilometriä kulki asfalttitien reunaa pitkin. Onneksi reitti uusittiin siten, että tiepätkän tilalle tehtiin reitti kulkemaan kansallispuiston sisällä ja mielestäni uusi osa toi reittiin todella hyvän ja monipuolisen lisän ja jollain tavalla täydensi reitin kokonaiseksi. Suotaival on suosituin reitti ja se sisältää pitkospuita, metsämaastoa ja hieman kallioita. Reitti ei ole kaikilta osin tasainen, vaan varsinkin kaakkoisosassa Louhoksen päässä se mutkittelee ylös ja alas juurakoiden ja kivien lomassa. Louhoksen kohdalla kannattaa myös seurata reittimerkintöjä, sillä polkuja risteilee siellä sun täällä.

Suotaipaleen eteläosa on mielenkiintoinen, sillä reitti esitetään meneväksi kilometrin verran tietä pitkin. Polut kuitenkin vievät kohti toista näkötornia, laavua ja huussia. Nämä retkeilyrakenteet ovat kyläyhdistyksen omistuksessa, mutta julkisessa käytössä. Metsähallitus ei vastaa paikan ylläpidosta ja sen takia paikkaa ei mainita Luontoon.fi -sivuilla.

Torron kylän kierros, 10 km

En tiennytkään, että tämä reitti on jäänyt elämään. Luulin, että uuden reittimuutoksen jälkeen tätä ei enää käytettäisi, mutta Luontoon -sivuilla tämä on esitelty omana reittinään. Torron kylä on aivan mielettömän sympaattinen, aktiivinen ja samalla rauhallinen. Voisin hyvin kuvitella asuvani täällä. Kylän läpi kannattaa kyllä kulkea, mutta neuvoisin palaamaan reitille sen sijaan, että kulkee pitkän pätkän asfalttitien reunaa takaisin. Toki nykyään Pehkun parkkipaikka tulee aikaisemmin vastaan ja sitä kautta voi palata takaisin pitkoksille.

Kiljamon kierros, 1,5 km

Toinen reitti, joka kulkee osittain Suotaipaleen ja esteettömien reittien kanssa yhtä matkaa on 1,5 km pitkä Kiljamon kierros. Reitti sisältää helposti kuljettavaa metsämaastoa sekä pitkospuita. Reitiltä pääsee myös esteettömien reittien katselulavoille. Reitti soveltuu ehkä parhaiten pienille lapsille tai henkilöille, jotka haluavat kokea Torronsuota lyhyemmässä mittakaavassa.

Esteettömät reitit Suopursu ja Suokukka

Esteettömiä reittejä on kaksi, Suopursu- ja Suokukka-polku. Suopursu-polku alkaa Kiljamon parkkipaikalta ja siitä pääsee välittömästi levennetyille pitkospuille, jotka johtavat katselulavalle. Suokukka-polku lähtee samalta parkkipaikalta, mutta lähtee hiekkatietä ylämäkeen kohti nuotiopaikkaa, huusseja sekä näkötornia. Sieltä polku jatkuu alaspäin sorastettua tietä pitkin, kunnes suon laitaan saavuttua se muuttuu levennetyiksi pitkospuiksi päättyen myös katselulavaan.

Piippurinsuon kierros, 5,3 km

Vähemmän puhuttu Piippurinsuon lenkki sijaitsee suon itälaidalla ja se kuuluu Hämeen Ilvesreittiin. Reitille ei ole mitään erillistä parkkipaikkaa, vaan auto täytyy jättää 2-tien levikkeelle. Levikkeeltä kävellään jonkun matkaa hirviaidan reunaa kohti etelää, kunnes aukko hirviaidassa sekä kansallispuiston merkit tupsahtavat esiin. Piippurinsuon kierros on noin viisi kilometriä pitkä ja reitti kulkee metsäautoteitä seuraillen suon laitaan ja pitkospuille. Tästä reitistä jäi mieleen rauha ja hiljaisuus. Torronsuo ei ole kävijämäärältään kärkipäässä kansallispuistovertailussa ja jos Kiljavan kierros on mielestäsi rauhallinen, niin Piippurinsuo on siitä vielä astetta rauhallisempi. Reitiltä on kiva tarkkailla suoaluetta eri suunnasta kuin normaalisti ja täällä alkaa hahmottamaan Torronsuon kokoa.

Torronsuo talvella

Torronsuo on kaunis kaikkina vuodenaikoina, tosin pitkospuut eivät välttämättä ole talvella kävelykunnossa tai liikkuminen niillä voi olla äärimmäisen hankalaa. Talvella Torronsuolle tehdään talkootyönä Torro Seura ry:n toimesta perinteisen ladut ja latukilometrejä kertyy jopa noin 30. Toisinaan avoinna on myös latukahvila. Latujen kunnosta ja latukahvilan aukioloajoista löytyy lisää tietoa Torro Seuran Facebook-sivuilta. Latukartat löytyy muunmuassa Luontoon.fi palvelusta.

Yöpyminen

Torronsuo on päiväretkikohde, eikä siellä ole yöpyminen sallittua. Jokaisenoikeuksilla voit kuitenkin yöpyä metsässä kansallispuiston ulkopuolella.

Omat kokemukset

Yksi parhaista asioista Torronsuolla on tietenkin suoluonto, mutta myös pitkospuut. Rakastan niillä kävelemistä ja täällä tuntuu, että niitä on kerrankin tarpeeksi. Suopursu tuoksuu monessa kohtaa voimakkaasti ja tuoksu on kerrassaan hurmaava ja huumaava. Kiljamon näkötorni on myös yksi suosikeistani, vaikka tunnelmaa latistaa 2-tieltä kuuluva liikenteen hurina. Se on ainut miinuspuoli koko paikassa.

Torronsuo on rauhallinen kohde ja varsinkin arkipäivisin siellä saa kulkea lähes yksinään. Olen harrastanut Torronsuolla polkujuoksua, hiihtoa ja ihan vaan patikoimista koiran kanssa. Olen vienyt sinne useamman kaverini sekä ulkomaalaisen vieraani.

Yksi mieleenjäänyt kokemus oli syysmyrskyn jälkimaininkien aikaan. Lähdin juoksulenkille kiertämään Suotaivalta ja oli mahtava kokemus juoksennella tyhjiä pitkospuita yksinään tuulen pieksäessä suota ja minua. Reitille oli kaatunut useampi puu ja niiden ylittäminen tai kiertäminen toi lenkkiin vielä enemmän seikkailun tunnetta. Samalla reissulla yllätin kolme maakotkaa

Torronsuo on upea paikka ja joka kerralla se esittäytyy hieman erilaisena. Paikassa on jotain maagista. Pitkospuita pitkin kävellessä kulkee kuin siltaa pitkin. Sillan alla on syvä suo, joka kätkee sisäänsä niin muinaishistoriaa kuin ties mitä ihmeellisiä tarinoita ja salaisuuksia.

Piian pisteet: 5/5

“Jos nautit pitkospuista ja suoluonnosta, mene tänne!”

Kohde löytyy kirjoista:
Etelä-Suomen Retkeilyopas 1
Suomi 321
Retkipaikka – Seikkailuja kauneimmissa maisemissa
Suomen upeimmat patikointipolut

Lisätietoja:
https://www.luontoon.fi/torronsuo

Syksyinen suo.

Ilman pitkospuita olisi kulku suolla mahdotonta.

Metsäosuutta Louhoksen lähellä.

Idänpäänkallion lintutorni ja laavu.

Esteettömien reittien päässä on katselulavat.

Kiljamon iso näkötorni.

Näkötornin maisemia.

Sinivuokkoja näkyy paljon tien varressa tornilta alas kohti suota mentäessä.

Esteetön reitti.

Suon upeat värit.

Toukokuista suomaisemaa.

Sitruunaperhonen pitkospuilla jonkun ihmeen papanan vieressä.

Suopursut ja männyt.

Kuurainen suomaisema Kiljamon tornista.

Kuusen jännä tyvikasvu. Ihanaa, että kansallispuistoissa puut saavat olla juuri sellaisia kuin ovat.

Matalaa mäntyä kasvaa suon laitamilla.

Luonnon taideteoksia.

Tammikuun maisemaa vuonna 2020.

Suopursut antavat tuoksua jopa talvella.

Talvista taivasta.