Hietasyrjänkangas ja Hallalähde, Laukaa

En lähtökohtaisesti tykkää niputtaa kahta paikkaa samaan esittelyyn, mutta koska Hallalähde on Hietasyrjänkankaan harjuun liittyvä paikka ja sellainen lyhyt käyntikohde, niin laitan nämä kaksi paikkaa poikkeuksellisesti samaan postaukseen.

Kävimme ystäväni kanssa Peurunka Patikan -jälkimainingeissa tutustumassa seuraavana päivänä muutamiin Laukaan luontokohteisiin, kuten Saraakallioon, Hitonhautaan ja otsikon paikkoihin. Laukaa on kyllä pieneksi paikaksi melkoinen luontokohteiden ihmemaa.

Ajelimme Saraakallion maalausten jälkeen Hallalähteelle. Paikka ei ole mitenkään merkattu, joten auto jätettiin siihen, mikä näytti Googlen kartassa olevan lähimpänä kohdetta. Lähinnä tämä tarkoitti epämääräistä tien uloketta ja auto jäi johonkin puiden väliin. Lähde sijaitsee kuitenkin todella lähellä tietä, joten se oli helppo löytää. Käyntimme sijoittui elokuuhun 2023 ja maasto oli suhteellisen kuivaa. Märkinä vuodenaikoina pääsy lähteelle voi olla vaikeampaa soistuneen maaperän takia.

Vesi oli lähdemäisen kirkasta ja pohjassa poreili vaalea hiekka. Näky oli kyllä hieno ja kuplivan hiekan ihmettely oli samalla lailla vangitsevaa kuin nuotion tuijottelu. En tiedä rikoinko jotain lakia, mutta uitin jalkojani lähteen viileydessä ja vesi oli todella jäätävän kylmää. Kylmä kylpy teki kuitenkin hyvää edellisen päivän juoksupatikan väsyttämille jaloille. Hallalähde ympäristöineen on rauhoitettua luonnonsuojelualuetta ja siellä kasvaa muunmuassa uhanalaisia kasvilajeja.

Hallalähteen läheisyydessä sijaitseva Hietasyrjänkangas antaa jo nimellään vinkkejä maaperään ja mahdollisten lähteiden olemassaololle. Siirryimme lähteeltä koululle kulkevalle tielle ja jätimme auton jollekkin levikkeelle. Polkuja seuraillessa pääsikin tutustumaan hienosti kumpuileviin Hietasyrjänkankaan harjuihin ja suppiin.

Aluskasvillisuuden vähäisyyden vuoksi Hietasyrjänkangas näyttää viljellyltä mäntypellolta. Suorarunkoiset puut rytmittivät harjun seinämiin seepranraidat. Alue on kuitenkin geologisesti ja maisemallisesti harvinaista kangasmaastoa ja en itse asiassa löytänyt suoraa tietoa siitä, tehdäänkö alueella hakkuita. Soranotto on ilmeisesti ainakin kielletty tai sitä pyritään estämään. Paikka kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan.

Kävelimme noin tunnin lenkin harjujen päällä kulkevilla poluilla. Löysimme kodan, joka oli mielestäni hieman tylsällä paikalla näin kesäaikaan. Vieressä kulkee talvisin ladut ja uskon kodan olevan siihen vuodenaikaan huomattavasti kutsuvampi. Alueella risteilee paljon polkuja sekä latupohjaa ja jopa 50 kilometriä pitkä ulkoilureitti nimeltään Metsoreitti.

Piian pisteet: 3/5

“Hallalähde oli kylmä kuin jääkausi. Jääkauden jäljille pääsi myös Hietasyrjänkankaan komeissa harjumaisemissa.”

Kohde löytyy kirjoista:
Retkipaikka – Uudet seikkailut

Hallalähteen pulppuava hiekkapohja.

Hallalähteen ympäristöä.

Vesi oli niin kirkasta, ettei sitä melkein edes nähnyt.

Teki mieli testata, miten kylmää vesi oli.

Hietasyrjänkankaan harju- ja suppamaisemaa.

Alueella risteili leveämpiä ja kapeampia polkuja. Tässä yksi baanoista.

Matalaa pohjakasvillisuutta, joka koostui sammalista, jäkälistä sekä puolukanvarvuista.

Kotalaavu.

Kuin pienet lumen kuorruttamat juurakot.

Mäntyjen takaa pilkisti pieni suoalue.

Leave a comment