Lähdin suunnistamaan kohti Rokokallion polkuja Etelä-Suomen retkeilyoppaan innostamana syksyllä 2022.

Parkkipaikka oli mukavan syrjässä hiekkateiden päässä. Parkkipaikalla tutkailin opastaulua ja huomasin, että kirjan reittimerkintä poikkeaa hieman olemassa olevastaa reitistä, joka on merkitty ympyräreitiksi Munamäen kautta, nimeltään Henrikinpolku. Parkkipaikalta lähtee myös lyhyempi Rokon reitti, joka vie suoraan Rokokallion päälle sijaitsevalle laavulle. Huom! Löysin 2023 päivätyn uutisen, jossa kerrottiin, että nykyään parkkipaikka on suljettu puomilla ja autot täytyy jättää kauemmaksi. Uutinen alempana linkissä. Aluetta ylläpitää Vihtijärven kyläyhdistys.

Lähdin kulkemaan Munamäkeä kohti ja hetken matkaa kuljettuani löysin hienot sammaloituneet kalliolohkareet, joita ihailin aikani. Polku vei eteenpäin Munamäelle, jossa oli kolmen kunnan rajapyykki. Kallion päältä meinasin lähteä väärälle polulle, mutta oikea polku löytyi rajapyykin vierestä ja jatkoin jäkäläisten kallioiden läpi polkua, joka lähti viettämään alaspäin.

Polku ylitti parkkipaikalle vievän tien ja suunta oli kallioiden yli kohti Pientä Penikkalampea. Erämainen ja yksinäinen lampi oli hiljainen. Siitä lähdin nousemaan Rokokallion päälle, josta löysin hienon harmaantuneen kodan nimeltä Rokokota. Rokokalliota tutkin tällä kertaa vain ylhäältäpäin. Ihan reunalle ei tehnyt mieli mennä, sillä pudotukset olivat paikoin aika jyrkkiä. Viipalemaiset kalliolohkareet koristivat kallion seinämää ja kallion päällä oli mäntymetsää ja neulaspolkua. Tunsi olevan korkealla, mutta metsän takia maisema ei avautunut avarana kaukaisuuteen. Rokokallion ilmeisesti paras puoli tulee esiin, kun pääsee tutkimaan kalliota alhaaltapäin. Itselläni ei ollut tällä kertaa siihen tarpeeksi aikaa ja koiran kanssa kivikossa/luolissa liikkuminen ei houkutellut.

Reitillä ei ollut itseni ja koirieni lisäksi muita kulkijoita, ellei hirvikärpäsiä lasketa mukaan. Tänne täytyy ehdottomasti tulla uudestaan paremmalla ajalla tutustumaan nimenomaan Rokokallion lohkareluoliin. Tykkäsin paikan eristyneisyydestä ja hiljaisuudesta. Polut olivat selkeät ja mukavan vaihtelevat ja kiinnostavaa katseltavaa riitti pitkin matkaa. Syksyn värit koristelivat hienosti aluskasvillisuutta. Oikein mainio päiväretkikohde.

Piian pisteet: 4/5

“Täydellinen päiväretkikohde seikkailulle.”

Kohde löytyy kirjoista:
Etelä-Suomen retkeilyopas 1
Retkipaikka – Seikkailuja Suomen luonnossa

Lisätietoja:
Tietoa parkkeerauksesta: https://www.vihdinuutiset.fi/paikalliset/6066128
https://vihtijarvi.fi/paikat-ja-tarinat/luonto/rokokallio